Skip to content

Iiris Suomela

Vihreiden puheenjohtajakisasta ja minun valinnastani

Vihreiden puheenjohtaja valitaan jäsenäänestyksellä, joka toimitetaan postitse 29.5.-7.6. Jokaiselle jäsenelle tulee siis kotiin äänestyslomake, jonka he täyttävät ja postittavat takaisin puoluetoimistolle. Tarkempaa tietoa puheenjohtajan valinnasta löytyy puolueen sivuilta.

Olen todella iloinen ja ylpeä, että me valitsemme puheenjohtajamme jäsenäänestyksellä. Näin jokainen pääsee yhdenvertaisesti osallistumaan yhteen puolueen merkittävimmistä yksittäisistä päätöksistä. Kenenkään ei tarvitse esimerkiksi kisata puoluekokouspaikasta päästäkseen vaikuttamaan puheenjohtajan valintaan. Tänään jäseneksi liittyvät ovat täysin yhdenvertaisessa asemassa suhteessa jo vuosikymmenten ajan Vihreissä toimineisiin aktiiveihin, kansanedustajiin ja entisiin ministereihin.

Jäsenäänestys tuo mukanaan myös vilkkaan ja moniäänisen keskustelun puheenjohtajakisasta ja sitä myötä ihmisten toiveista Vihreiden tulevaisuuden suhteen. Tämä keskustelu on jo nyt tarjonnut ainakin minulle paljon uudenlaisia näkökulmia toimintamme arviointiin ja pitkän aikavälin strategian pohtimiseen. Vihreiden nuorten puheenjohtajana olen ilahtunut erityisesti nuorten terävistä ja analyyttisista kannanotoista omien suosikkiensa puolesta. On hienoa, että nuoret ovat lähteneet aktiivisesti mukaan eri ehdokkaiden kampanjoihin.

Vihreiden nuorten puheenjohtajana kannustan jokaista nuorta kertomaan mielipiteistään rohkeasti etenkin puolueen suunnan ja kehitysideoiden suhteen. Henkilövalinnat uhkaavat monesti lipsua keskusteluksi ehdokkaiden ominaisuuksista heidän taitojensa, kokemuksensa ja linjojensa suhteen, joten on tärkeää, että me pyrimme nostamaan esiin puheenjohtajavalintaan liittyviä asiakysymyksiä. Tässä ei ole kyse kenenkään iästä, kotikunnasta tai varsinkaan ulkonäöstä. Tässä on kyse Vihreiden tulevaisuudesta, joka tulee toivon mukaan olemaan tulevaisuudessa yhä suurempi osa tämän maan tulevaisuutta.

Minulla ei ole kantaa Vihreiden puheenjohtajakisaan Vihreiden nuorten puheenjohtajana. Puheenjohtajana olen ylpeä ja iloinen järjestöni monimuotoisuudesta ja siitä rakentavasta keskustelusta mitä eri ehdokkaita kannattavat vihreät nuoret käyvät Vihreiden tulevaisuudesta. Kannustan jokaista harkitsemaan itse ja harkitsemaan tarkkaan, sillä tarjolla on toinen toistaan kyvykkäämpiä ja näkemyksellisempiä ehdokkaita. Kannustan jokaista myös keskustelemaan aiheesta eri näkökulmia edustavien vihreiden kanssa. Ainakin minä olen oppinut näistä keskusteluista todella paljon, ja ne ovat auttaneet minua päättämään ketä minä ajattelin äänestää.

Minun ääneni tulee painamaan ihan yhtä paljon kuin kenen tahansa muun jäsenen, ja nimenomaan tästä positiosta minä olen oman valintani tehnyt. 19-vuotiaana puolueeseen liittyneenä järjestöaktiivina, intohimoisena opiskelijapoliitikkona ja innokkaana puoluevaltuuskunnan jäsenenä minulla on nimittäin selkeä kanta tähän kisaan, ja se on Emma Kari.

Ilmiselvä syy valinnalleni on, että jaan Emman arvot ja poliittiset tavoitteet. Me molemmat olemme tulleet tähän puolueeseen kansalaisjärjestöistä, jotta voisimme edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja ympäristönsuojelua entistä tehokkaammin. Me olemme intohimoisia feministejä ja me emme pelkää sanoa sitä ääneen, vaikka meitä yritetään saada pelkäämään. Meillä on tärkeää olla heikompiosaisten puolella.

Minulle ei kuitenkaan ole tärkeintä mitä mieltä puheenjohtaja on yksittäisistä poliittisista kysymyksistä. Totta kai puheenjohtajan kannoilla on väliä ja ne näkyvät väistämättä hänen toiminnassaan, mutta kantoja olennaisempaa on, että puheenjohtaja osaa ja haluaa keskustella koko vihreän liikkeen kanssa ja toimia yhdessä päätettyjen kantojemme puolestapuhujana.

Tämä on pitkälti se syy miksi minä aion äänestää Emmaa. Avoimuus ja demokraattisuus ovat ensiarvoisen tärkeä osa Vihreitä. Itseisarvoisen merkityksensä lisäksi nämä periaatteet auttavat meitä puhuttelemaan yhä useampia suomalaisia – etenkin nuoria, jotka eivät todellakaan halua tulla mukaan tekemään niin kuin muut käskevät. Ylhäältä päin johdetut poliittiset liikkeet eivät vain innosta tai kiinnosta.

Minä arvostan Emmaa todella paljon, sillä hän on kansanedustajana nähnyt suunnattomasti vaivaa koko vihreän kentän huomioimisen ja osallistamisen eteen. Hän on kiertänyt Suomea puhumassa paikallisjärjestöjen tapahtumissa ja innostamassa niin aktiiveja kuin ensimmäistä kertaa vihreiden toimintaan osallistuvia. Hän on ollut mukana melkein kaikissa puoluevaltuuskunnan koko viikonlopun kestävissä kokouksissa ja kannustanut varsinkin meitä ensikertalaisia eteenpäin. Myös kokousten välillä hän on toiminut esimerkillisesti ottaessaan koko 40-henkisen puoluevaltuuskunnan mukaan valmistelemaan eduskuntaryhmän ulostuloja Facebookin ja sähköpostin välityksellä. Juuri tällaista avoimuutta minä toivon kaikilta vihreiltä kansanedustajilta, kunnanvaltuutetuilta ja muilta vaikuttajilta, ja tiedän, että puheenjohtajana Emma veisi vihreitä juuri tähän suuntaan – ei käskemällä vaan kannustamalla ja toimimalla hyvänä esimerkkinä.

Emma on myös nopea ja halukas oppimaan ja kehittymään, mikä on Ville Niinistön kaltaisen menestyksekkään johtajan seuraajalle todella tärkeää. Kun Emman tekstejä tai kantoja on kyseenalaistettu tai kritisoitu, hän on vastannut kysymyksiin, perustellut ja taustoittanut kantojaan väsymättä. Hyvin perusteltujen argumenttien myötä hän on myös hionut kantojaan ja toimintatapojaan. Hän on pohjattoman kiinnostunut maailmasta ja muista ihmisistä, ja hän on valmis oppimaan uutta.

Emmalla on paljon muitakin vahvuuksia. Hän on karismaattinen puhuja ja taitava viestijä, jonka tekstejä suomalaiset lukevat mielellään. Hän on yksi Suomen seuratuimmista kansanedustajista sosiaalisessa mediassa. Hän liikuttaa ja puhuttaa etenkin äänestäjiä, jotka jäisivät muuten helposti vaalipäivänä kotiin. Tämä on vihreiden puheenjohtajalle erityisen tärkeää: Meistä pidetään ja meitä kannatetaan, mutta meidän on tehtävä valtavasti töitä, jotta potentiaaliset äänestäjämme lähtevät oikeasti uurnille. Varsinkin nuorten parissa tämä on iso haaste, josta Emma selviäisi varmasti loistavasti.

Emma on myös yhteistyökykyinen ja osaava neuvottelija, joka on saanut paljon aikaan erityisesti Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana ja valtuutettuna. Hänellä on ollut iso rooli siinä, että Helsingin kaupunginvaltuusto päätti sulkea Hanasaaren hiilivoimalan, panostaa joukkoliikenteeseen sekä pyöräilyyn ja kapinoida hallituksen koulutusleikkauksia vastaan. Hän osaa priorisoida tavoitteita, vakuuttaa muut puolueet meidän ehdotustemme taakse ja tehdä vaikuttavaa politiikkaa. Hän on nopeaälyinen, idearikas ja vakuuttava keskustelija. Toisin sanoen hän on juuri sellainen uuden sukupolven poliitikko, jolla on kaikki edellytykset nostaa vihreät tämän maan johtavaksi puolueeksi.

Avoimuus, innostavuus, viestintätaidot ja yhteistyökyky ovat tärkeimmät perustelut minun valinnalleni kannattaa Emma Karia Vihreiden puheenjohtajaksi. Tämä ei kuitenkaan ollut viimeinen kirjoitukseni puheenjohtajakisasta. Tulen varmasti kirjoittamaan aiheesta lisää tänä keväänä, sillä tämä on todella kiinnostavaa aikaa vihreille. Toivon muidenkin tekevän samoin, jotta pääsemme keskustelemaan vihreiden tulevaisuudesta mahdollisimman monipuolisesti, analyyttisesti ja syvällisesti.