Verkkoväkivalta, rasismi ja seksismi eivät ole mikään luonnonlaki, vaan näitä ilmiöitä voidaan torjua, jos vain haluamme niin. Puolueet, poliitikot ja sosiaalisen median yritykset voivat kaikki tehdä osansa, jotta ahdistelun, uhkailun ja syrjinnän räjähdysmäinen kasvu saadaan pysäytettyä.
Jokainen meistä voi toimia vihaa vastaan, mutta erityinen vastuu ongelman ratkaisemisesta on vallanpitäjillä. Välillä tuntuu, että tämä puoli meinaa unohtua, kun kauhistellaan verkkoväkivallan yleisyyttä ja raakuutta. Ongelman tunnistaminen on hyvä alku, mutta kovin pitkälle ei päästä, jos kauhistelu ja tuomitseminen eivät johda käytännön toimiin verkkoväkivaltaa vastaan.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
1. Jokaisella puolueella pitäisi olla käytännön suunnitelma, ohjeet ja vastuuhenkilöt verkkoväkivaltaan puuttumiseksi. Näistä toimista järjestettävä koulutuksia ja viestittävä avoimesti, jotta jokainen tietää mitä tehdä, jos tunnistaa asiatonta käytöstä.
On surullista nähdä, miten kuntavaalien alla yhä useampi ehdokas pyrkii hakemaan huomiota lietsomalla vihaa. Paras taho puuttumaan tällaiseen toimintaan on ehdokkaan puolue. Siksi puuttuminen on ensisijaisesti puolueiden vastuulla. Ei ole hyväksyttävää pyrkiä kohti vaalivoittoa vihan voimin.
2. Sosiaalisen median yritysten on panostettava moderointiin ja lopetettava näkyvyyden tarjoaminen verkkoväkivallalle. Tällä hetkellä näkyvyyttä ruokkivat algoritmit palkitsevat vihan, pelon ja ahdistelun lietsomisesta. Tämä ei ole hyväksyttävää. Someyritysten mainostulojen maksimointi ei saa mennä ihmisten turvallisuuden takaamisen edelle.
3. Viranomaisille on taattava riittävä osaaminen, resurssit ja valtuudet verkkoväkivaltaan puuttumiseksi. Siksi etsimme tehokkaampia keinoja puuttua väkivaltaan niin tässä hallituksessa kuin EU-tasolla.
Tällä hetkellä aivan liian suuri osa verkkoväkivallasta jää tutkimatta ja rankaisematta. Tämä johtuu osittain lainsäädännön puutteista. Vihapuhe ja maalittaminen on kiellettävä yksiselitteisesti Suomen rikoslaissa – muuten laiminlyömme ihmisoikeussopimuksia, joihin olemme jo kauan sitten sitoutuneet. Jätimme tänään aiheesta kirjallisen kysymyksen edustajakollega Inka Hopsun kanssa.
On korkea aika tarttua toimeen ja tukahduttaa verkkoväkivallan nousu. Me emme voi vain katsoa vierestä, kun ihmisiä kohdellaan kaltoin, pelotellaan hiljaiseksi ja pyritään työntämään syrjään politiikasta. Demokratiassa jokaiselle on taattava yhtäläinen oikeus osallistua politiikkaan ja kertoa mielipiteensä ilman pelkoa häirinnästä, uhkailusta tai ahdistelusta. Tämä perusasia ei tällä hetkellä toteudu, ja siksi meidän on tartuttava toimeen.
Asiattomaan käytökseen puuttumisen ja väkivallan kohteiden tukemisen lisäksi on syytä vaatia laajempaa muutosta. Jos siis haluaa verkkoväkivallan loppuvan, ei kannata äänestää puoluetta, joka hyväksyy verkkoväkivallan osana kampanjointia. Jos haluaa edistää yhdenvertaisuutta, ei kannata äänestää puoluetta, jolla ei ole yhdenvertaisuussuunnitelmaa tai mitään muutakaan ohjetta seksismiin, rasismiin ja häirintään puuttumiseksi, kun asialla ovat puolueen omat aktiivit tai ehdokkaat.
Pelkät kauhistelut tai kauniit puheet eivät riitä verkkoväkivallan kitkemiseksi – tarvitaan tekoja. Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan!