Hain vaalirahoitusta Pro Markkinatalous ry:ltä. Näin yhdistys kuvailee itseään nettisivuillaan: “Pro Markkinatalous ry on kesäkuussa 2020 perustettu yhdistys, joka toiminnallaan edistää uudistuvaa ja vastuullista markkinataloutta. Yhdistys tukee vaaleissa markkinataloutta ymmärtäviä, sitä kannattavia ja edistäviä tahoja, jotka ovat sitoutuneet avoimeen ja demokraattiseen Suomeen.” Yhdistys myönsi vaalikampanjaani 3 000 euroa tukea. Alla vastaukseni hakemuksen yhteydessä kysyttyihin kysymyksiin.
1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.
“Vastuullinen markkinatalous on vihreän politiikan ytimessä. Peruslähtökohta on, että lainsäädäntö asettaa raamit markkinatalouden toiminnalle, jolloin yhteiskunta pyrkii yhdessä vähentämään päästöjä ja köyhyyttä sekä edistämään ihmisoikeuksien toteutumista. Yritykset ovat varsinkin ilmastokriisin ratkaisemisen etulinjassa. Edelläkävijyys parantaa myös suomalaisen elinkeinoelämän vientimahdollisuuksia ulkomaille.
Ensi kaudella erityisen tärkeää on vastata työvoimapulaan ja nostaa työn tuottavuutta. Koulutus sekä vahva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on Suomen kilpailukyvyn keskeisin tekijä. Osaamistasoa on nostettava ja TKI-rahoitusta parannettava. Lisäksi työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettava merkittävästi ja tarveharkinnasta luovuttava.
Yrittäjyyden tukemisen saralla on keskeistä helpottaa yrityksen perustamista ja ensimmäisen työntekijän palkkausta sekä parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus aloittaa yritystoiminta. Yhdistelmävakuutus on syytä ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Toimivat markkinat edellyttävät reilua ja avointa kilpailua. Yksi tapa edistää tätä on vahvistaa kilpailu- ja kuluttajaviraston mahdollisuuksia puuttua markkinoiden haitalliseen keskittymiseen. Lisäksi nykyisiä lain turvaamia monopoleja on syytä tarkastella kriittisesti sekä uudistaa yritystukia säilyttävästä uudistavaan suuntaan.”
2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?
“Yksi Vihreiden keskeisistä tavoitteista on miljardin euron suuruinen vihreä verouudistus, jolla korotetaan ympäristö- ja kulutusveroja sekä alennetaan erityisesti pieni- ja keskituloisten työn ja yrittäjyyden verotusta. Samalla yhteisövero tulee säilyttää kilpailukykyisellä pohjoismaisella tasolla.
TKI-toimintaan panostamisen lisäksi on tarpeen luoda pysyvä ja laaja-alainen TKI-toiminnan verokannustin. Siihen pyritään jo tällä kaudella, mutta mikäli asia ei etene, viimeistään ensi hallituksessa on asia ratkaistava.
Kilpailukyvyn ja tuottavuuden vahvistaminen edellyttää lisärahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Olemme kannattaneet pysyvän ja laaja-alaisen TKI-toiminnan verokannustimen luomista yksityisen sektorin panostusten vauhdittamiseksi.
Kansainvälistyvässä maailmassa on yhä tärkeämpää koordinoida veropolitiikkaa niin EU-tasolla kuin globaalisti. Suomalaisten yritysten etu olisi säätää globaali minimitaso yritysten verotukselle, jolloin hyvin alhaisen verotason maat eivät saisi epäreilua kilpailuetua.
Listaamattomien yritysten osinkoveron huojennusta tulee uudistaa siten, että se kohdistuu erityisesti pienyrittäjille. Tätä voi edistää madaltamalla huojennuksen laskennassa käytettävää tuottoprosenttia ja kasvattamalla osinkoverotuksen tuloveron alaista osuutta.”
3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?
“Hyvinvointialueet eivät pysty tuottamaan kaikkia tarvittavia palveluita itse, eikä sellainen olisi viisastakaan. Yritysten erityisosaamista, ketteryyttä ja tehokkuutta tarvitaan, jotta jokainen suomalainen saa tarvitsemansa avun ja hoivan. Esimerkiksi valtaosa kuntouttavasta psykoterapiasta on yritysten tuottamaa.
Hyvinvointialueiden hankintapäätöksissä on syytä olla tarkkana, jotta myös pienten ja keskisuurten yritysten potentiaali huomioidaan täysimääräisesti. Keinot on valittava tarkoituksen mukaan: palveluseteli tuo potilaalle valinnanvaraa, kun taas jotkut palvelut voi olla järkevämpää hankkia ostopalveluna keskitetysti.
Kilpailutusten pisteytyksissä tulee huomioida myös palvelun laatuun sekä vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä tekijöitä. Samalla palvelujen laadun arviointiin, valvontaan ja epäkohtiin puuttumiseen tulee luoda tehokkaat käytännöt, jotta pelisäännöt ovat tasapuoliset erilaisille tuottajille.”
4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?
“Ensi kaudella erityisen tärkeää on vastata työvoimapulaan ja nostaa työn tuottavuutta. Koulutus sekä vahva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on Suomen kilpailukyvyn keskeisin tekijä. Osaamistasoa on nostettava ja TKI-rahoitusta parannettava. Aloituspaikkoja on lisättävä merkittävästi erityisesti kriittisillä aloilla, kuten vihreän siirtymän aloilla ja sosiaali- ja terveysalalla.
Tarvitaan myös panostuksia ihmisten työkykyyn sekä mahdollisuuksiin tehdä töitä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on helpotettava ja työkykyä edistäviä palveluita vahvistettava. Keskeistä on panostaa mielenterveyspalveluihin, sillä mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle putoamiseen.
Suomen on oltava houkutteleva kohde ulkomaisille osaajille. Työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettava merkittävästi: lupien käsittelyajoissa on pyrittävä 1-2 viikkoon nykyisten kuukausikaupalla venyvien prosessien sijaan. Byrokratiaa on karsittava: esimerkiksi työlupien saatavuusharkinta sekä toimiala- ja työtehtävärajoitukset on poistettava. Ulkomailta tulevien työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä työlupien saantia ja asettautumista tulee nopeuttaa digitalisoimalla eri viranomaisten prosessit sujuvaksi kokonaisuudeksi.”
5. Millainen rooli Suomella tulisi olla EU:ssa? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n kehittämisen ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?
“Keskellä kiristyvää geopoliittista tilannetta vahva, toimintakykyinen EU on Suomen etu. Kiina ja Yhdysvallat käyvät kauppasotaa; Venäjä uhkaa Euroopan turvallisuutta. Nato-jäsenyyden ohella yhtenäinen EU on tehokkain tapa puolustaa suomalaisten yritysten vienti- ja toimintamahdollisuuksia.
Kauppapolitiikassa onkin keskeisen tärkeää huomioida myös pienten maiden näkökulma. Tempoilevan linjan sijaan tarvitaan johdonmukaista strategisen autonomian vahvistamista, päästövähennyksiä ja maailmankaupan yhteisten pelisääntöjen vahvistamista.
Suomen on pyrittävä olemaan kokoaan suurempi EU-vaikuttaja. Tämä vaatii suhteiden vahvistamista niin muihin jäsenmaihin kuin komissioon ja keskeisiin EU-tason mielipidevaikuttajiin, kuten eri sektoreiden edunvalvojiin. Tehokas vaikuttaminen vaatii näkemyksellisyyttä, neuvottelutaitoa sekä kykyä priorisoida omia tavoitteita. Tällä saralla yritysten kilpailukyky on nähdäkseni yksi Suomen keskeisistä tavoitteista.”
6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?
“Suomi on jo nyt vihreän siirtymän ja digitalisaation edelläkävijä. Tätä asemaa meidän on vahvistettava entisestään. Vihreiden investointien ohituskaistaa lupaprosesseissa on jatkettava ja laajennettava. TKI-panostuksia on lisättävä ja verotuksen painopistettä siirrettävä ympäristöhaittojen verottamiseen työn ja yrittäjyyden sijaan. Sitovat kansalliset ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet ja pitkäjänteiset strategiat luovat ennakoitavan ja johdonmukaisen investointiympäristön.”
Tietoa yhdistyksestä ja vaalirahoitushausta: Pro Markkinatalous ry