Onnea uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille! 
Tämä on teidän juhlapäivänne – riippumatta arvosanoista ja tuloksista, joista näinä päivinä monesti kysellään ja kirjoitetaan mediaa myöten. Siksi tahdon muistuttaa, että arvosanat ovat vain arvosanoja, eivät kenenkään arvon mittari.
Joka vuosi törmää juttuihin, joissa kysellään jopa kymmeniä vuosia sitten valmistuneiden julkkisten tai poliitikkojen arvosanoja. On hauska nähdä ihmisten nuoruuskuvia, ja siksi minäkin päätin jakaa oman ylioppilaskuvani.
Todistusten kaivelu tuntuu kuitenkin oudolta. Vaikka ihminen olisi tehnyt todella kiinnostavia asioita viime vuosina, jostain kumpuaa tahto määritellä hänet edelleen vanhojen arvosanojen perusteella. Tästä ajattelusta on aika päästä eroon.
Loistavin arvosanoin valmistuneet ansaitsevat ehdottomasti onnittelut. Aivan yhtä paljon hehkutusta ansaitsevat kuitenkin myös ne, jotka ovat haasteista huolimatta valmistumassa; ne, joille korona-aika on ollut poikkeuksellisen rankka; ne, jotka valmistuvat ammatillisesta oppilaitoksesta lukion sijaan ja jotka unohdetaan näinä päivinä aivan liian usein.
Jokainen nuori on juhlan arvoinen varsinkin hyvin raskaan etäajan jälkeen. Aina ei tarvitse puskea ja ylittää itseään. Itse asiassa olisi parempi, jos ketään ei ajettaisi loppuun. Uupumuksen, ahdistuksen ja masennuksen hinta on liian kova niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Mitä suorituskeskeisyyden vähentäminen tarkoittaa politiikassa? Kokosin yhteen 4 keinoa:
- Lisää mahdollisuuksia oppia: lisää korkeakoulupaikkoja mutta myös kaikille avoimia opintoja, kirjastoja, museoita ja kursseja. Kaikki oppiminen on arvokasta – ei vain tutkintoa varten opiskelu.
- Aina pitää voida muuttaa suuntaa. Hyvää tarkoittavat ensikertalaiskiintiöt ovat ennemmin hidastaneet ja vaikeuttaneet kuin helpottaneet nuorten opiskelua. Tällaisia jäykkiä rajoituksia on purettava, jotta opiskelu kannattaa aina eikä mikään polku johda umpikujaan.
- Panostetaan oppimisen tukeen ja mielenterveyspalveluihin. Pitkäkestoisten palveluiden ohelle tarvitaan tapoja varmistaa, että apua saa nopeasti. Yksi keino tähän on tuoda lyhytterapia kaikkien saataville, mistä monilla kunnilla on hyviä kokemuksia.
- Oppimisen arvostuksen pitää näkyä myös sosiaaliturvassa. Työttömyysturvalla pitää voida opiskella, ja toisaalta opintotuen pitää riittää elämiseen. Opintotuen kaksiportaisuus on purettava ja opintopisterajoja kevennettävä. Lopullinen tavoite on perustulo, joka purkaa nämä rajat kokonaan.
Onnea vielä kaikille tänä keväänä valmistuville! Toivottavasti lähestyvä kesä tuo mukanaan tilaa hengähtää ja nauttia elämästä – se on vähintään yhtä tärkeää kuin yksikään arvosana tai saavutus