Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä varhaiskasvatus pitävät Suomea pystyssä. Siksi näiden alojen hälyttävään henkilöstöpulaan pitää löytää riittävät ratkaisut.
Selvää on, että kaiken alku on riittävä rahoitus näille palveluille. Seuraava kysymys onkin: mistä rahat? Olemme Vihreissä tekemässä aiheesta kattavampaa avausta, mutta ajattelin jo tässä vaiheessa nostaa esiin kaksi ratkaisua. Lyhyesti sanottuna tarvitsemme fiksumpaa otetta työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen.
Ensinnäkin Suomeen tarvitaan yritystukien remontti, jossa karsitaan tehottomat ja ympäristölle haitalliset tuet. Vähintä mitä voimme tehdä on vetää rahat pois saastuttamisen tukemisesta. Veroeurot kannattaa ennemmin käyttää rajatummin ja tehokkaammin yritysten kasvun vauhdittamiseen. Näin voidaan säästää satoja miljoonia tai jopa useita miljardeja euroja, kun kaikista huonoimmin toimivat tuet karsitaan ja loput eurot käytetään tehokkaammin yritysten kasvun ja uudistumisen tukemiseen.
Pienemmillä summilla voidaan saada enemmän tulosta aikaan, jos rahat käytetään fiksusti. Tällä hetkellä kasvuun ja uudistumiseen menee vain noin 10% yritystuista. Tehostamisen varaa on siis reippaasti. Fiksuinta olisi panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Onneksi kaikki puolueet ovatkin sitoutuneet näin tekemään.
Toiseksi yhä useamman suomalaisen pitäisi päästä töihin. Näin varmistetaan riittävä rahoitus julkisille palveluille. Onneksi lähtötilanne on melko hyvä: helmikuussa 2022 työllisyysaste saavutti vertailukelpoisen mittaushistorian ennätyksen. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää.
Ajatuspaja Visio julkaisi tänään selvityksen työllisyyden lisäämisestä. Tärkeimmiksi keinoksi nostetaan koulutus – erityisesti vähintään toisen asteen tutkinto jokaiselle suomalaiselle. Pelkän peruskoulun varassa on nykyään hyvin vaikeaa työllistyä.
Suomessa on tällä hetkellä miltei puoli miljoonaa työikäistä ihmistä, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen koulutus. Jos heillä kaikilla olisi vähintään toisen asteen tutkinto ja sen mukainen työllisyysaste, Suomessa olisi laskennallisesti 105 000 työllistä enemmän. Tämä hyödyttäisi julkista taloutta 1,4–2,4 miljardia euroa vuodessa.
Mikä avuksi? Raportissa ehdotetaan laajaa keinovalikoimaa koulutusasteen nostamiseen. Ensinnäkin pitäisi varmistaa, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Tämä vaatii jokaisen nuoren kohtaamista ja tukemista yksilönä. Niin oppimisen tuki kuin mielenterveyspalvelut on laitettava kuntoon. Toiseksi aikuiskoulutukseen käytetyt julkiset rahat pitäisi suunnata ensisijaisesti niille, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Heillä on kaikista kovin tarve osaamisen täydentämiseen.
Työ ja yrittäjyys ovat kestävän julkisen talouden peruskivi. Toisaalta harva meistä pystyy tekemään työtään, jos peruspalvelut eivät toimi. Me tarvitsemme sosiaali- ja terveyspalveluita, varhaiskasvatusta ja kouluja. Siksi nämä perusasiat on laitettava kuntoon, jotta Suomen tulevaisuus on kestävällä pohjalla. Rahat voidaan käyttää nykyistä fiksummin, kunhan vain päätämme tehdä niin.