Onko sekaruokavalio kaikista ilmastoystävällisin vaihtoehto? Lyhyesti: ei ole. Tapoja elää ilmastokestävästi on monia, mutta kestäviä valintoja on vaikea tehdä, jos faktat hämärtyvät.
Maataloustuottajien etujärjestö MTK ja S-ryhmä julkistivat eilen selvityksen, jossa vertailtiin eri kauppakassien päästöjä. Se jäi julkistuksessa mainitsematta, että yksikään kassi ei koostunut kasvis- tai vegaaniruoasta.
Selvitys kohdistui siis pelkästään sekasyöjien ruokaostoksiin. Ei siis mikään ihme, että selvityksen pohjalta uutisoitiin sekaruokavalion ilmastoystävällisyydestä, kun mitään muuta ei ollut edes tutkittu. Selvitys on herättänyt paljon kysymyksiä myös muilta osin.
Valtaosa suomalaisista pyrkii elämään kestävästi, mikä on todella hieno asia. Jokainen ilmastoteko on tarpeen eikä ole vain yhtä tapaa elää kestävästi.
Faktapohjan pitää kuitenkin olla kunnossa. Tämä pätee myös ruokaa koskeviin terveysväitteisiin. Muuten syvennetään entisestään sitä hämmennystä ja ahdistusta, jota moni kokee kaupan hyllyjen laajan valikoiman äärellä. Viherpesulle tai harhaanjohtamiselle ei pidä antaa sijaa.
Perusfaktat ovat olleet samoja jo pitkään. Kotimaiset kasvikset ovat loistava valinta niin ilmaston kuin terveyden kannalta. Niitä kannattaisi syödä enemmän – on sitten vegaani tai sekasyöjä. Myös eläintuotteiden välillä on valtavia eroja. Esimerkiksi kotimainen järvikala on brasilialaiseen pihviin verrattuna hyvinkin kestävä valinta.
Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen eikä ole vain yhtä oikeaa ruokavaliota. Aivan liikaa näkee ruokapuhetta, jossa tietyt ruoat leimataan jotenkin kielletyiksi. Tämä on yleistä varsinkin näin uudenvuodenlupausten kulta-aikaan. Tällainen puhe voi olla pahimmillaan hyvinkin haitallista.
Yksilöiden sijaan onkin syytä kiinnittää huomiota rakenteisiin. Maatalouspolitiikka, verotus, ruokakauppojen valinnat ja lukemattomat muut seikat vaikuttavat siihen, mitä me syömme. Siksi onkin ensisijaisen tärkeää muuttaa politiikan suuntaa.
Esimerkiksi nyhtökauraan, härkikseen ja muihin uusiin kasviproteiineihin kannattaa nyt panostaa. Näin vähennetään päästöjä, kohennetaan kansanterveyttä ja vastataan yhä kasvavaan kysyntään maailmalla, eli parannetaan maatalouden vientimahdollisuuksia ja kannattavuutta tulevaisuutta ajatellen.
Ruoantuotantoon liittyy myös hyvin vakavia ongelmia. Kenenkään ei pidä joutua pohtimaan kahvi- tai suklaahyllyjen välissä, että tuleeko vahingossa tukeneeksi lapsityövoiman käyttöä tai muuta täysin kestämätöntä toimintaa. Tämä vaatii poliittista korjausliikettä. Kaikista haitallisin toiminta on kiellettävä kansainvälisesti, ja kestävän valinnan pitää olla aina myös taloudellisesti kannattavin. EU:n yritysvastuulaki on tässä erinomainen edistysaskel.
Emme siis tarvitse yhtään enempää ahdistusta tai klikkiotsikoita. Sen sijaan tarvitsemme selkeää faktatietoa ja parempaa politiikkaa, jotta reilu muutos kohti hiilineutraalia Suomea onnistuu.