Helsingin sanomien mieskolumnisti sai pohtimaan miksi miesten oletetaan maksavan treffeillä ja mitä asialle pitäisi oikeastaan tehdä.
tl;dr-vastaus on tietysti patriarkaatin murtaminen. Aloitetaan kuitenkin parin itsestäänselvyyden toteamisesta. Ensinnäkin koko tämä keskustelu perustuu tukevaakin tukevalle heteronormatiivisuudelle. Jos kolumnistin väite olisi totta kirjaimellisesti, naiset eivät kävisi ikinä treffeillä toistensa kanssa.
Toiseksi miesten aktiivisuuden oletus ei ole mitenkään universaali vaan vaihtelee riippuen monelaisista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä. Moni tuntemani ihminen on kirjoittanut, ettei ole ikinä törmännyt moiseen oletukseen. He tekevät aloitteita sukupuolesta riippumatta ja maksavat kahvinsa itse. Heistä suurin osa on feministejä, korkeasti koulutettuja ja/tai keskituloisia. Ei ole mitenkään yllättävää, että sukupuolittuneet treffikäytännöt eivät ole heille omakohtaisesti tuttuja – he kun kuuluvat ihmisryhmiin, joiden keskuudessa räikeästi näkyvä seksismi on vähemmän todennäköistä.
Minä sen sijaan olen törmännyt miesten aktiivisuuden oletukseen niin naisten kuin miesten taholta. Ilmiö tuntuu olevan yleisempi nuorempien naisten keskuudessa. Minä huomaan oletuksen voiman hiipuvan sitä mukaan, kun ihmiset ympärilläni vanhenevat. Ilmiö ei todennäköisesti ole niin laaja kuin Helsingin sanomien kolumnisti kirjoittaa, mutta ilmiö on kyllä olemassa.
Mistä miesten aktiivisuuden oletus sitten johtuu ja mitä sillä voisi tehdä? Lyhyt vastaus on patriarkaatti. Perinteisten sukupuoliroolien maailmassa ujo mies on nössö. Aktiivinen nainen taas on huora tai vähintäänkin epäilyttävä. Ihannemies on itsevarma, rohkea, hyvätuloinen ja aktiivinen pokaaja. Ihannenainen taas on kaino, hillitty ja enemmän perheen hankkimisesta kuin urastaan kiinnostunut kaunotar.
Ihannenainen tekee aloitteita korkeintaan hyvin hienovaraisesti. Hän asettuu baarissa sopivaan kohtaan, jotta hänelle on helppo tulla juttelemaan. Rohkeimmillaan hän hymyilee vienosti ja tervehtii. Jos hänen aloitteensa torjutaan, hän hautautuu vähintään puoleksi vuodeksi kivenkoloon eikä tule ulos ennen kuin on laihtunut viisi kiloa. Hän ymmärtää, että jos hän ei kelpaa miehille, vika on hänessä itsessään.
Kun ihannemies torjutaan, hän siirtyy sujuvasti juttelemaan paikan toiseksi kauneimmalle naiselle. Selkeän misogynististen piirien ihannemies saattaa jopa väheksyä tai haukkua pakit antaneita naisia. Hän saattaa lähennellä (puoli)väkisin ja heittää jälkikäteen läppää toiminnastaan. Naisilla voi olla hiekkaa väärissä paikoissa, mutta se ei ihannemiehen itsetuntoa tai menoa lannista!
On täysin selvää, että nämä roolit ja oletukset ovat typeriä ja haitallisia. Naisten ei pitäisi hävetä aloitteen tekemistä eikä miesten pitäisi kokea painetta pullistella ja pokata. Ihmiset ovat erilaisia ja parasta olisi, jos jokainen saisi käyttäytyä itselleen luontevalla tavalla muita kunnioittaen.
Onneksi sosiaaliset paineet ja oletukset muotoutuvat ihmisten toiminnasta, ja siten ihmiset voivat omalla toiminnallaan tehdä tästä yhteiskunnasta mukavamman ja romanttisemman paikan meille kaikille. Kukaan ei murra patriarkaattia yksin, mutta jokainen voi tehdä osansa.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Kuusi askelta tasa-arvoisempaan ja hauskempaan treffikulttuuriin:
1. Älä sano ketään huoraksi, lortoksi tai kyläpyöräksi. Ikinä.
2. Älä dissaa miesten tunteita. Jokaisella on oikeus olla herkkä ja ujo.
3. Tee aloite, jos siltä tuntuu. Älä kaivaudu kivenkoloon, jos vastapuoli kieltäytyy kohteliaasti. Jos vastapuoli kieltäytyy ilkeästi, huomauta asiasta. Yleisesti ottaen kohtele muita ihmisiä hyvin, halusit heidän kanssaan treffeille tai et.
4. Kouriminen tai tökerö kommentointi ei ole flirttailua vaan ahdistelua. Jos toinen ahdistuu ja sanoo ei, se tarkoittaa ei. Lopeta mitä olit tekemässä ja pyydä anteeksi.
5. Puutu häirintään ja tue häirinnän kohdetta. Älä syytä tilanteesta häntä tai hänen niukkaa vaatetustaan (ks. myös kohta 1).
6. Muista, että lääppijä ei ole kova äijä tai muija vaan ikävä ihminen, joka ahdistaa kanssaihmisiä. Häirintävitseille ei tarvitse nauraa, vaan voi sanoa reippaasti vastaan. Tylsä on se joka pönkittää patriarkaattia, ei se joka puuttuu paskaan huumoriin.
+ Jos mies maksaa -oletus kummittelee mielessä, sovi ainakin ensimmäiset treffit paikkaan, jossa kummallakin on varaa maksaa itse juomansa tai ruokansa. (Jos se tarkoittaa Hesburgeria, suosittelen lämpimästi vegaanista soijatortilla-ateriaa.)
Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikilla on hauskempaa. Kenenkään ei ole pakko tehdä aloitetta, mutta kaikki saavat tehdä aloitteen. Baariin voi mennä ilman pelkoa puristelusta. Kukaan ei joudu maksamaan itseään kipeäksi ja toisaalta kukaan ei tunne jäävänsä velkaa treffeistä. Jos tyrii, se ei ole maailmanloppu vaan korkeintaan anteeksipyynnön paikka.
Siksi kannattaa tulla mukaan talkoisiin patriarkaatista vapaan romantiikan puolesta!