Kohti vauvays­tä­väl­listä Suomea – seitsemän ratkaisua odottajien, synnyttä­jien ja vauvaper­heiden hyvinvoinnin vahvista­mi­seksi

Vauvan odotus ja syntymä käynnistää uuden elämänvaiheen, joka saattaa jännittää, yllättää ja kuormittaa. Vanhemmuuteen liittyy myös paljon odotuksia, paineita ja toteutumattomia toiveita. Odottavan ihmisen mieli ja keho käyvät läpi muutoksen, johon ei aina ole helppoa varautua.

Hyvinvointivaltiossa myös yhteiskunta kannattelee ja tukee perheitä uuden elämänvaiheen äärellä. Neuvolajärjestelmä kulkee rinnalla elämän ensi sykkeistä alkaen. Silti moneen odottamiseen, synnytykseen ja vauva-arkeen liittyvään kysymykseen on etsittävä neuvoja omin päin.

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä alusta asti asiat vauvojen ja vanhempien kannalta entistä paremmin. Vauvaystävällisten ratkaisujen avulla tuetaan koko perheen hyvinvointia, ennaltaehkäistään vakavampia ongelmia ja tunnistetaan raskaampi avuntarve ajoissa.

Sanomattakin selvää, että uusien ratkaisujen kehittämistä ei voida tehdä nykyisten palveluiden kustannuksella. Kätilöt, terveydenhoitajat, fysioterapeutit ja muut perheiden hyvinvoinnin ammattilaiset joutuvat monessa paikassa jo nyt venymään äärimmilleen. Perusasiat on saatava kuntoon, jotta myös kehittämiselle jää tilaa ja aikaa.

Ehdotamme seitsemän ratkaisua odottajien, synnyttäjien, vauvojen ja vauvaperheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi:

1. Tukea ja tietoa jo perheel­lis­ty­misen suunnit­teluun

Raskauden ehkäisyyn on saatavilla kattavasti tietoa ja neuvontaa, mutta perheellistymisen suunnitteluun liittyen tietoa on vaikeampi löytää. Tarvitaan valtakunnallinen, luotettava ja helposti lähestyttävä tietopankki perhesuunnittelun tueksi. Hedelmöityshoitojen saatavuutta on parannettava, jotta jokaisella on mahdollisuus toteuttaa vauvahaaveitaan.

2. Monipuo­lista perheval­men­nusta jokaiselle vanhemmalle

Perhevalmennuksen laajuus vaihtelee paikkakunnasta riippuen. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus tarjota laadukasta ja monipuolista tukea synnytykseen ja vauvavuoteen valmistautumiseen koko perheelle esimerkiksi järjestöjen osaamista ja etäyhteksiä hyödyntäen. Erityisesti ensisynnyttäjille on hyvä tarjota mahdollisuus tutustumiskäyntiin synnytyssairaalassa jännityksen ja pelkojen lieventämiseksi.

3. Vahviste­taan neuvolan, synnytys­sai­raalan ja perhekes­kusten yhteistyötä

Varmistetaan, että tieto odottavan äidin ja koko perheen toiveista ja tarpeista kulkee synnytyssairaalan, neuvolan ja perhekeskuksen välillä. Kenenkään hyvä hoito ei saa horjua heikon tiedonkulun takia. Kätilöiden osaamista kannattaa hyödyntää perhekeskuksissa, perheiden valmentamisessa ja synnytykseen valmistautumisessa. Kun tuttu kätilö on mukana eri vaiheissa, synnyttäjien ja perheiden turvallisuuden tunne lisääntyy.

4. Neuvolasta tukea uneen, mielenter­vey­teen ja koko perheen jaksami­seen 

Liian usein sanotaan, että pohjaton väsymys vain kuuluu vauvavuoteen. Tuskin vauvavuodesta tosiaan selviää ilman yksinäisten öiden ikuisuudelta tuntuvia hyssyttelyjä tai unitaantumia. Mutta sitä suuremmalla syyllä olisi tärkeää tarjota perheille neuvoja niiden kanssa pärjäämiseen. Monella väsymys voi syventyä masennukseksi. Neuvolassa on oltava osaamista myös vakavampien ongelmien tunnistamiseen ja apua raskaampia palveluita tarvitseville.

5. Kannustusta tasa-ar­voi­seen vanhemmuuteen

Yhdenkään isän ei pitäisi kokea tulevansa sivuutetuksi tai olevansa jollain tavalla toissijainen vanhempi. Monessa neuvolassa tämä toteutuu hienosti, mutta vielä löytyy päivitettäviäkin asenteita. Vanhemmuuden ilojen ja vastuiden jakaminen tukee parhaimmillaan koko perheen jaksamista.

6. Äitiysfy­sio­te­ra­piaa kaikille synnyttä­neille

Henkinen ja fyysinen palautuminen synnytyksestä kulkevat käsi kädessä. Synnytys on keholle valtava ponnistus, joka jättää väistämättä jälkensä. On paitsi äitien, myös koko yhteiskunnan etu, että pysyviä haittoja ennaltaehkäistään tehokkaasti ja toipumista tuetaan kaikin mahdollisin keinoin. Äitiysfysioterapiaa voidaan tarjota esimerkiksi palvelusetelin avulla.

7. Työn ja perheen yhteenso­vit­ta­mista helpotettava

Paluu perhevapaalta on usein omanlaisensa mullistus. Työn ja perheen yhteensovittamista helpottaa suunnattomasti perhemyönteinen johtaminen ja toimintakulttuuri työpaikoilla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joustavia työaikoja, imetystaukoja, ymmärrystä päiväkodista poimittuja flunssakierteitä kohtaan ja kannustavaa suhtautumista isien perhevapaisiin. Kahden vanhemman perheissä lapseen liittyvät vastuut jakautuvat todennäköisesti tasaisemmin, jos molemmat ovat käyttäneet oman osansa perhevapaista ja olleet hetken päävastuussa koko sirkuksen pyörittämisestä.

 

Iiris Suomela

Saara Hyrkkö