Soini ei jatka puheenjohtajana – mitä seuraavaksi?

Tänään Timo Soini ilmoitti, että hän vetäytyy perussuomalaisten puheenjohtajakisasta. Tämä uutinen herättää kolme kysymystä, joita käsittelen tässä blogitekstissä:

1. Mitä tapahtuu perussuomalaisille joka tapauksessa?

2. Miten käy puheenjohtajakisassa ja sen jälkeen?

3. Miksi perussuomalaiset saattavat haluta oppositioon ennen seuraavia eduskuntavaaleja?

 

Mitä tapahtuu joka tapauksessa?

Kävi miten kävi, tämä on historiallinen hetki suomalaisessa poliittisessa historiassa. Perussuomalaisten henkilöityminen yhteen johtajaan on ollut ainutlaatuisen voimakasta suhteessa muihin 2000-luvun Suomen eduskuntapuolueisiin, ja nyt tuo henkilövetoisuuden valtakausi katkeaa. Uusi johtaja voi havitella samanlaista asemaa, mutta näillä kannatusluvuilla on hyvin vaikeaa nousta samanlaiseksi hahmoksi kuin Soini, jonka johdolla puolue nousi pienpuolueesta jytkyyn ja hallitukseen asti. Soinin johdolla puolueen kannatus moninkertaistui, ja ainakin yhtä kovaan prosentuaaliseen nousuun on hyvin vaikea yltää.

Hallituskauden taakka – leikkauspolitiikka ja nuivat tyytymättömäksi jättänyt maahanmuuttopolitiikka – on pudottanut pois ainakin osan perussuomalaisten uskottavuudesta äänestäjien silmissä. Aiempaan linjaan tyytymättömälle pienituloiselle tai maahanmuuttovastaiselle äänestäjälle hallituskausi on ollut kylmää kyytiä. Työväenpuolue ilman sosialismia on osoittautunut puolueeksi, joka leikkaa köyhiltä kokoomuksen ja keskustan mukana eikä todellakaan laita rötösherroja kuriin.

Hallituskausi on myös tuonut esiin, että Suomi ei vain voi rajoittaa maahanmuuttoa Halla-ahon siiven lupaamilla tavoilla. Nuiville kansanedustajille vaikuttaa tulevan aitona yllätyksenä, että perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset todellakin määrittävät eduskunnan toiminnan rajat. Tämä on johtanut surullisenkuuluisiin puheenvuoroihin, joissa toivotaan Suomen oikeusvaltion perustan murskaamista epäinhimillisemmän politiikan sallimiseksi. Näistä puheenvuoroista huolimatta nuivat eivät ole saaneet tahtoaan läpi – oikeusvaltion perustaa kun ei todella murskata yhdessä yössä.

Olemme siis kaiken kaikkiaan hyvin kiinnostavassa tilanteessa. Realistisesti arvioituna Soinin saappaisiin astuminen ei ole kovin kiitollinen tehtävä eikä kukaan olekaan vielä varsinaisesti ilmoittautunut puheenjohtajakilpailuun. Samalla Jussi Halla-aho on lähettänyt vahvan viestin palaamalla Suomeen Brysselistä kuntavaaleja varten ja ilmoittamalla, että hän lähtee todennäköisesti puheenjohtajakisaan.

Halla-ahon viesti on jo nyt aiheuttanut sekaannusta perussuomalaisten puoluekentällä. Nuiva siipi syyttää nyt puoluehallitusta jäsenhakemusten hylkäämisestä poliittisten mielipiteiden perusteella. He epäilevät, että Soinin siipi ei päästä nuivia puolueeseen vaan jopa erottaa Terhi Kiemungin kaltaisia henkilöitä, jotta puoluekokouksen äänestyksessä tullaan valitsemaan puolueen nykyiselle johdolle mieluinen jatkaja Soinille. Kävi miten kävi, perussuomalaisten sisäinen myllerrys tulee varmasti jatkumaan.

 

Miten käy puheenjohtajakisassa ja sen jälkeen?

Vaihtoehtoisia polkuja tästä eteenpäin on useita. Olen koonnut ao. listaan vaihtoehtoiset polut, joista olen kuullut toimittajien, tutkijoiden ja poliitikkojen puhuvan.

 

1. Jussi Halla-aho lähtee ehdolle ja hänet valitaan puheenjohtajaksi. Seuraavaksi:

a) Hän haluaa pitää perussuomalaiset hallituksessa ja ryhtyä itse ministeriksi, mutta kokoomus ja keskusta tyrmäävät ajatuksen vedoten Halla-ahon liian maahanmuuttovastaiseen linjaan tai johonkin muuhun poliittiseen kysymykseen. Perussuomalaiset lähtee hallituksesta.

b) Halla-aho haluaa ministeriksi ja keskusta hyväksyy tämän ratkaisun. Kokoomus ei hyväksy ratkaisua ja lähtee hallituksesta. Kokoomukselle ei löydy korvaajaa hallitukseen, jolloin loppuhallituskausi vedetään vähemmistöhallituksella (!) tai käydään uudet eduskuntavaalit.

c) Halla-aho ei omasta tai muiden perussuomalaisten tahdosta nouse ministeriksi, mutta puolue haluaa silti pysyä hallituksessa. Päädytään hyvin erikoiseen epätyypilliseen ratkaisuun. Soini saa mahdollisesti jatkaa ulkoministerinä. Vaihtoehtoisesti Soini menee vaihtoon tai jopa koko ministeripaketti avataan, sillä nuivat vaativat Soinin vetäytymistä merkittäviltä johtopaikoilta. Joka tapauksessa hallitus pysyy kasassa.

d) Halla-aho vie perussuomalaiset pois hallituksesta.

 

Kävi miten kävi, hallitus saattaa kaatua millä hetkellä hyvänsä, jos perussuomalaiset eivät Halla-ahon johdolla saa tahtoaan läpi ja päättävät lähteä hallituksesta. Joudutaan joko kyhäämään uusi hallitus, jossa KD ja RKP tulevat perussuomalaisten tilalle, tai sitten joudutaan järjestämään uudet eduskuntavaalit. KD ja RKP ovat kuitenkin niin pieniä, että ensimmäinenkin vaihtoehto olisi todella epävakaa ja vaatisi käytännössä melkein aina jonkin oppositiopuolueen vakuuttamista hallituksen esitysten puolelle.

 

2. Halla-aho perääntyy puheenjohtajakilpailusta. Jo nyt on spekuloitu, että Halla-ahon tavoite oli kääntää puolueen suuntaa ja päästä eroon Soinista, ei nousta itse Soinin tilalle. Tässä hän on jo onnistunut, sillä Soini on tänään ilmoittanut jäävänsä kisasta pois.

3. Halla-aho lähtee puheenjohtajakilpailuun mutta häviää kisan.

 

Jos Halla-ahosta ei syystä tai toisesta tule perussuomalaisten puheenjohtajaa, vaihtoehtoja on kaksi:

a) Halla-ahon sijaan valitaan joku toinen nuiva, minkä jälkeen jatkovaihtoehdot ovat samantyyppiset kuin jos Halla-aho oltaisiin valittu. Katso siis kohdan 1 vaihtoehdot a, b ja c. Pidän tätä vaihtoehtoa melko epätodennäköisenä. Halla-aho on niin vahva nuivan siiven sisällä, että muita johtohahmoja on vaikea löytää.

b) Halla-ahon sijaan valitaan joku maltillisempi henkilö, esimerkiksi Sampo Terho. Hallitus pysyy kasassa toistaiseksi. Nuiva siipi jää piikiksi puolueen lihassa – etenkin, jos Halla-aho on ollut mukana kisassa mutta hävinnyt Terholle. Joka tapauksessa saattaa hyvinkin olla, että ennen ensi eduskuntavaaleja perussuomalaiset haluavat oppositioon.

 

Miksi perussuomalaiset saattavat haluta oppositioon?

Kävi miten kävi, perussuomalaiset saattaa hyvinkin haluta ulos hallituksesta ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Puolueessa on varmasti huomattu, että hallituspolitiikka on rotanmyrkkyä perussuomalaisten kaltaisen protestipuolueen kannatukselle. Vielä tänä kesänä hallituksesta ei välttämättä lähdetä, mutta ennen pitkään näin saattaa hyvinkin käydä – varsinkin, jos puolueen kannatus lähtee jossain vaiheessa nousuun eikä uusien vaalien mahdollisuus siten näyttäydy valtavana riskinä.

Jos puheenjohtajaksi nousee esimerkiksi Sampo Terho, hallituksen tulevaisuus näyttää kohtuullisen vakaalta, ellei maahanmuuttovastainen siipi nouse vahvaan kapinaan. Jos taas Halla-ahosta tulee puheenjohtaja, pidän hyvin todennäköisenä, että puolue lähtee hallituksesta ennen ensi eduskuntavaaleja. En usko, että keskusta ja kokoomus tulevat hyväksymään Halla-ahon vaatimia radikaaleja suunnanmuutoksia – ja jos suunnanmuutoksia ei toteuteta, Halla-ahon johtamat perussuomalaiset eivät voi jäädä hallitukseen ilman kaiken poliittisen uskottavuuden täydellistä menettämistä.

Elämme siis hyvin jännittäviä aikoja. Minun ainoa toiveeni on, että tämä episodi ei tule johtamaan maahanmuuttovastaisen, epäinhimillisen ja ajoittain jopa suoranaisen rasistisen politiikan nousuun Suomessa. Tämän toiveen kannalta paras vaihtoehto näyttäisi olevan hallituksen kaatuminen. Uudet vaalit vetäisivät puolueorganisaatiot todella tiukille ja äänestysaktiivisuus jäisi helposti hyvin matalaksi. Joka tapauksessa perussuomalaisten kannatus on nyt niin alhaalla, että uudet vaalit johtaisivat heidän tappioonsa.

Tämän perussuomalaiset tietävät itsekin, ja siksi pidän äärimmäisen epätodennäköisenä, että Halla-aho tai kukaan muukaan puolueen tilanteen ymmärtävä lähtisi tarkoituksella kaatamaan hallitusta ainakaan tässä vaiheessa. Jos olisi siis pakko ennustaa jotain tässä hyvin epävarmassa tilanteessa, kallistuisin pitämään todennäköisimpänä vaihtoehtoa, jossa perussuomalaisten puheenjohtajaksi valitaan joku Halla-ahoa maltillisempi henkilö uusien eduskuntavaalien välttämiseksi.

Mikään ei kuitenkaan ole varmaa. Jään jännityksellä seuraamaan miten tässä oikein käy.