Ratikka kytkee Hervannan tiiviimmin osaksi kaupunkia

Tämän tekstin kirjoitimme yhdessä yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja Jaakko Stenhällin (vihr.) kanssa Hervannan Sanomiin, joka julkaisi yhteiskirjoituksen 16.3. Lehteä voi käydä selailemassa digitaalisessa muodossa täällä. 

Hervanta on ollut Tampereen, ja Suomen, lähiöiden värikkäässä historiassa menestystarina. Vuosikymmenten kehityksen kautta Tampereella on 30 000 asukkaan tytärkaupunki, jolla on todellinen keskusta, oma yliopisto ja monipuoliset palvelut. Samalla kuitenkin jotain on jäänyt puuttumaan: vasta ratikan tullen Hervanta kytkeytyy uudella tavalla kaupunkiin.

 

Vaikka linja-autoyhteydet Hervannan ja keskustan välillä ovat hyvät, harva valitsee joukkoliikenteen, jos tietää puristuvansa matkustajien ja bussin seinän väliin jopa keskipäivällä – ja toisaalta tietää voivansa kulkea huomattavasti mukavamminkin. Sillloin riskinä on, että busseja käyttävät lähinnä ihmiset, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa ja joiden ääni ei kuulu kaupunkipolitiikassa riittävästi. Hyväosaiset ajavat autolla, kirjoittelevat lehteen sekä poliitikoille, eikä mikään muutu.

 

Näin ei saisi olla. Kenenkään matkanteon ei pitäisi vaatia päivästä toiseen toistuvaa huonokuntoisena seisomista tai ihmismassojen väliin puristumista, eikä toisaalta jonottelua aamuruuhkassa. Joukkoliikenteestä on tehtävä jokaiselle houkutteleva liikennemuoto, joka ei tunnu uhraukselta vaan järkiratkaisulta. Ratikka tuo Hervantaan kaupunkilaisen vaihtoehdon joukkoliikenteeseen, jota voivat käyttää kaikenlaiset ihmisryhmät.

 

Samalla ratikka luo mahdollisuuden rakentaa uusia asuntoja Hervannan valtaväylän varrelle, joka nykyisessä liikennekäytössään ei tarjoa kenellekään sen paremmin virkistystä kuin iloakaan. Keskeiselle paikalle tulevien uusien asukkaiden myötä Hervannan palvelutaso paranee ja monipuolistuu entisestään.

 

Kaupunginosa ei tämänkään jälkeen ole valmis, kuten kaupunki kokonaisuutena ei koskaan ole. Ratikan myötä on kuitenkin selvää, että Hervanta on kiinteä osa kaupunkia, jossa arki ja liikkuminen on helppoa kaikille kansanosille.

 

Kuva: Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy