Lukukausimaksut romuttaisivat koulutuksen tasa-arvon

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi tänään muistion, jossa ehdotetaan lukukausimaksujen käyttöönottoa korkeakouluissa. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälän ja tutkimusjohtaja Niku Määttäsen mukaan laadukasta koulutusta ei saada ilman riittäviä resursseja, ja hyvä ratkaisu tähän olisi lukukausimaksut.

Tämä ei pidä paikkaansa. Kerron alla kaksi syytä miksi.

 

1. Lukukausimaksut ovat huono idea, koska koulutus hyödyttää koko yhteiskuntaa – ei vain yksilöä.

Useiden selvitysten mukaan jokainen koulutukseen ja opiskelijoihin sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisena takaisin lisääntyneen hyvinvoinnin ja verotulojen myötä. Täten myös euron leikkaaminen heikentää tulevaisuuden tilannetta moninkertaisesti. On sekä oikeudenmukaista että koko yhteiskunnan etu, että korkeakouluihin hakeutuvat parhaat mahdolliset opiskelijat. Näin ei tällä hetkellä tapahdu: korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät yliopistoon monta kertaa todennäköisemmin kuin muut.

Tilanteen korjaamisen sijaan hallitus pahentaa tilannetta. Se ajaa tasa-arvon ja suomalaisen osaamisen heikentämistä edistämällä leikkauksia, joiden lopputuloksena korkeakouluihin päätyvät kyvykkäimpien hakijoiden sijaan rikkaimmat akateemisten perheiden lapset. Nyt vielä Etla esittää lukukausimaksuja kaikille korkeakoulujen rahapulan paikkaamiseksi. Lukukausimaksuilla voidaan kyllä hankkia korkeakouluille lisää rahaa, mutta siinä samalla heitetään se kuuluisa mahdollisuuksien tasa-arvo romukoppaan. On todellisuudesta vieraantunutta kuvitella, että maksut eivät vaikuttaisi eri taustoista ponnistavien nuorten kouluttautumiseen.

 

2. Maksuton koulutus edistää kaikista kyvykkäimpien nuorten hakeutumista korkeakouluun – vanhempien tuloista ja koulutustasosta riippumatta.

Lainanoton vaatiminen lukukausimaksujen maksamista varten taas lisää koulutuksen periytymistä, sillä korkeakoulutettujen perheiden lapset luottavat huomattavasti muita enemmän kykyynsä menestyä elämässä ja maksaa lainat takaisin. Tätä Etla tai hallitus eivät huomioi, kun he puskevat opiskelijat elämään ja opiskelemaan velaksi

Velaksi elämistä haluavat välttää porvarihallituksen lisäksi myös tavalliset ihmiset – etenkin opiskelijat, jotka ovat kasvaneet 1990-luvun laman keskellä. Tästä on selvää empiiristä näyttöä: kun opintotuki ja perheen antama tuki eivät riitä, opiskelijat menevät mieluummin mihin tahansa töihin kuin ottavat lainaa. Tämä voi olla hyvä asia opiskelijalle itselleen. Selvitysten mukaan tilanne on kuitenkin monesti huono: taloudellisesta pakosta johtuva työssäkäynti uuvuttaa ja stressaa opiskelijoita, pidentää opintoaikoja ja on valtiontalouden näkökulmasta huono idea. Lukukausimaksut tulisivat lisäämään tätä kuormitusta merkittävästi.

 

Lyhyesti sanottuna lukukausimaksut ovat todella huono idea tasa-arvon kannalta, vaikka asiaa miten vääntelisi.

Politiikkaa ei voi perustaa pelkkään talousteoriaan. Taloudellisen rationaalisuuden olettaminen teoriaperustaisesti ei auta, kun todellisuus on talousteorian kanssa ristiriidassa (ks. lähteet alla). Niin käy aina joskus. Silloin yritetään yleensä kehittää teoria, joka vastaa todellisuutta sen sijaan, että yritettäisiin saada todellisuus vastaamaan teoriaa.

 

Suosittelen todellisuuteen tutustumista lämpimästi jokaiselle, jonka mielestä tasa-arvoa voi edistää puskemalla opiskelijat ottamaan lisää lainaa. Heidän kantansa on nimittäin täysin irrallaan siitä maailmasta missä me tällä hetkellä elämme.

Oikeistolainen saa olla, mutta olisi suotavaa säilyttää edes jonkinlainen kosketuspinta todellisuuteen.

 

 

Lisätietoa & lähdeviitteet:

Tilastokeskuksen artikkeli opintolainasta

Opiskelijatutkimus 2010

Maailmanpankin tutkimus opiskelun taloudellisen tukemisen muodoista