Esa Holappa vihreäksi kuntavaaliehdokkaaksi

Rasismiin ja seksismiin puuttuminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä varsinkin nuorisotyön ja koulutuksen saralla.

Entinen natsi, sittemmin äärioikeiston ja radikalisoitumisen vastaisesta työstään tunnetuksi tullut Esa Holappa on päättänyt lähteä Vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi Oulussa.

Lapin kansan haastattelussa Esa Holappa kertoo halunneensa mukaan, koska vihreät, humanistiset arvot ovat lähellä hänen nykyistä maailmankuvaansa. Kuntapolitiikassa Holappa kertoo olevansa kiinnostunut erityisesti nuorten syrjäytymisestä, vanhustenhuollosta ja sote-uudistuksesta.

Uskon, että Holapalla on korvaamattoman paljon annettavaa politiikalle etenkin nuorten syrjäytymiseen ja radikalisoitumiseen puuttumisen suhteen. Hänellä on omakohtaista kokemusta radikalisoitumisesta – yhdestä synkimmistä asioista, joita nuorelle voi tapahtua. Hän tietää miltä tuntuu olla 16, vähän yksinäinen ja johdateltavissa. Hän tietää tasan tarkkaan mitä äärioikeisto tekee houkutellakseen nuoria mukaan. Siten hän tietää juuri ne hetket, kun jonkun pitää puuttua tilanteeseen ja tarjota vaihtoehtoja.

Radikalisoitumisen ennaltaehkäisemisen lisäksi on todella tärkeää, että ääriliikkeistä pääsee pois. Kenenkään ainoan vaihtoehdon ei nimittäin pidä olla natsiporukoihin jääminen. On koko yhteiskunnan etu, ettei ketään tuomita natsiksi koko loppuiäkseen. Siksi minä pidän todella hyvänä asiana, että Esa Holappa on nyt mukana puuttumassa äärioikeiston toimintaan ja radikalisoitumiseen myös politiikan keinoin.

Ääriliikkeiden toimintaan puuttuminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä. Tärkeimmät päätökset esimerkiksi nuorisotyön ja koulutuksen suhteen tehdään kunnissa. Vihreiden tavoitteena on, ettei yksikään nuori jää yksin ongelmiensa kanssa tai ilman peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa. Me haluamme myös, että Suomen kouluissa panostetaan seksismin, rasismin ja kaiken muun syrjinnän vastaiseen toimintaan. Koulutuksella on valtavasti potentiaalia tehdä Suomesta tasa-arvoisempi maa. Me haluamme, että päiväkodeilla ja kouluilla on riittävät resurssit kääntää tämä potentiaali konkreettiseksi työksi yhdenvertaisuuden puolesta. Jokaisen on hyvä oppia pienestä pitäen, että meistä jokainen on yhtä arvokas ja että kaikkeen syrjintään on puututtava.

Esa Holappa oppi tämän melko myöhään, mutta tärkeintä on, että hän oppi. Toivon, että hän toimii esikuvana mahdollisimman monelle ääriliikkeestä lähtemistä pohtivalle nuorelle.

Koskaan ei ole liian myöhäistä luopua vihasta ja ennakkoluuloista.